torstai 11. huhtikuuta 2013

Nyt siitä kai voi jo kertoa...

...vaikka kyyneleet ei taida kuivua koskaan.

Pikkuinen Nekku siirtyi ajasta ikuisuuteen 16.3. Se ehti 11 kuukauden ikään. Sillä oli synnynnäinen sydänvika, jonkunlainen epämuodostuma läpässä. Diagnoosi saatiin vain 6 päivää ennen sen kuolemaa.

Mä niin kaipaan sitä pientä kaveria, sen kauniita nappisilmiä, sitä iloa ja touhotusta. Mä olen niin surullinen ja vihainen ja surullinen ja SURULLINEN!! En tiedä meneekö tää ikinä ohi. Miksi elämän pitää olla niin epäreilua??

Koska vika oli synnynnäinen (ei onneksi perinnöllinen) tarjosi kasvattaja rahoja takaisin tai uutta pentua. Tällähetkellä asiat polkee paikallaan. En halunnut rahoja, enkä vielä ainakaan pentuakaan. Suru on vielä liian pinnassa, että voisi ajatellakaan uutta perheenjäsentä. Ehkä sitten myöhemmin... En tiedä..?


Kaverini teki Nekulle upean hautakiven...




Pienen pieniä tavaroita... Hihnaa, valjasta, ystävän kutoma nuttu ja tyttären tekemä huopapallo. Lempitavaroita, tärkeitä aarteita. Kaikki turhia, vailla pikkuista koiraa... Tänään minä keräilen kaikki pienet tavarat pois. Laitan ne siihen pieneen laatikkoon, lempipaikkaasi, aarrevarastoosi, joka lepopaikkanakin toimi. Piilotan ne pois katseilta, sillä nyt niiden näkeminen tuo surun sydämeen ja kyyneleet silmiin.

Lyhyt elämäsi jätti monia hyviä muistoja. Toit naurun hetkiä, pulppuavaa iloa. Pienestä koostasi huolimatta olit suurin kaikista, rohkea, iloinen, alati touhuamassa ja jakelemassa märkiä suukkoja. Pikkuinen päällikkö, joka pisti pitbullimammat kuriin vaikka vasemmalla tassulla. Huomion keskipiste, pikku Prinssi.

Viimeisenä päivänä otin kuvia sinusta. Viimeisessä kuvassa kevätaurinko hukutti sinut säteilyynsä. Olitkohan jo silloin menossa niin voimallisesti valoa kohti, että olit vain utuinen häivähdys "siskojesi" rinnalla? Matkalla pieneksi suloiseksi koiraenkeliksi.

Nuku hyvin Nekku 

4 kommenttia :

Anonyymi kirjoitti...

Voi surku ja lämpöinen osanotto teille. Ihana pikkuinen perhonen oli tuo Nekku-poika laumassanne. Teillä on nyt hyvät suhteet taivaaseen kun oma enkelinne on siellä. Voimia ja valoa toivottaa "Pitinjakatin" Johanna

SeRaL kirjoitti...

Kiitos kovasti <3

Eerika ja Venla kirjoitti...

Oi:D SE Nekku näytti niin ihanalle.
Otan todellakin osaa:(

SeRaL kirjoitti...

Kiitoksia osaanotosta. Nekku ei pelkästään näyttänyt ihanalle, vaan oli sellainen. Ikävä on kova :(