perjantai 19. lokakuuta 2012

Uusi jäsen meidän laumaan: Dragonhill Negendra

Pitkällisen pohtimisen jälkeen meidän lauma kasvoi yhdellä ylisuloisella karvapallolla :) Saammeko esitellä: Pikkuinen perhoskoirapoika Dragonhill Negendra aka Nekku!


Perhe suhtautuu vaihtelevasti. Ihmiset ovat kaikki tietysti aivan ihastuksissaan, mutta pikku prinsessan roolissa  ollut Venia mököttää ja kissat katselevat tätä pientä karvaista otusta silmät selällään, eikä oikein tiedä, miten häneen suhtautua :D Rotatkin aktivoitui juoksemaan pitkin häkkiä päiväsaikaan, eli nekin tiesivät, että jotain erikoista tapahtuu :) Serene taas on vauvasta aivan liekeissä. Se leikkii pikkuisen kanssa ja vahtii sen jokaista liikettä äitimäinen ilme naamallaan.

Pienen koiran hankkimista harkittiin pitkään ja eri rotuvaihtoehtojakin oli (mm. bostoninterrieri ja chihuahua), mutta perhoskoiraan päädyttiin sitten monesta syystä, joita on rodun ulkonäkö, terveys, pitkäikäisyys ja se, että se on niin reipas, että jaksaa kulkea isojen koirien mukana pitkiäkin lenkkejä.

Nekku tuli meille Serenen ja Venian kasvattajan vaimolta Dragonhill kennelistä ja tietty tämäkin oli yksi syy, miksi tähän rotuun päädyttiin. On helpompi ostaa koira tutulta kasvattajalta, jonka kanssa ollaan oltu tekemisissä aina siitä asti, kun Serene vuonna 2007 tuli perheemme jäseneksi. Olisi myös voinut olla pikku vaikeuksia saada täysin vieraalta kasvattajalta kääpiökoira perheeseen, jossa on kaksi pitbullia, mutta onneksi Denise tietää minun koirani ja sen että ne eivät ikinä vahingoittaisi pikkuista.

Molemmat koirat oli jo pennunhakureissulla mukana, koska halusin, että ne saavat haistella ja katsella pikkuista jo ennen, kuin ollaan kotona ja toki Bågekin oli iloinen, kun näki taas kasvattinsa :)

Tällähetkellä en voi sanoa pikkuisesta muuta, kuin että olen täysin menettänyt sydämeni ja että hän on aivan älyttömän ihana ja suloinen ja virtaa on enemmän, kuin pienessä kylässä :)

2 kommenttia :

Soile kirjoitti...

Oi,ihana vauva!Mulle oli kerran yllätys nuo pikkaset chihuahuat ym. kun kyselin omistajalta rotujuttuja.Olen aina ollut uskossa,että ne ovat lyhytikäsiä,mutta kas kumma!Ovatkin hyvin pitkäikäisiä.Luulin,että nekin on jalostettu pilalle,niinkuin moni rotu on (tarkoitan periytyviä sairauksia)Taitaapi olla niitä harvoja rotuja,joita ei paljoa rotusairaudet vaivaa :-D

SeRaL kirjoitti...

Juu, totta. Papillon voi elää 18-vuotiaaksi ja on muutenkin aika perusterve rotu. Olen kuullut, et pikkukoirissa on pennuilla aika usein vesipäitä, jonka oire on pullottavat silmät, mutta tää meidän pikkujäärä ainakin on siltäosin terve.