keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Lonkkalausunto eläinlääkäriltä


Vähän ennen juhannusta ajelimme Äipän kanssa taas eläinlääkärille. Lonkan murtumasta oli aikaa lähes 10 kuukautta. Minusta on tullut iso tyttö, ensimmäiset juoksut ja ensimmäinen syntymäpäivä takanapäin ja minä voin
ihan hyvin.

Käyttäydyin eläinlääkärillä juuri niin hyvin, kuin voi olettaa, tervehdin kauniisti tuttua lääkäriä, enkä ollut kohtuuttoman kiinnostunut eräästä jännästä laatikosta, josta kuului ihan hirmuinen sähinä, kun yritin haistaa sitä.

Sain taas piikin ja hetken kuluttua tuli se tuttu hassu olo, kun ei millään meinaa pysyä jaloillaan, saati hereillä.
Herätessäni jalka olikin jo kuvattu. Eläinlääkärin mielestä se on parantunut täydellisesti ja oikeaan asentoon. Hänen karkean arvionsa mukaan terve jalka on A ja murtunut jotakin A:n ja B:n väliltä, kuitenkin parempi, kuin B. Äippä tietysti oli hyvinkin riemuissaan moisesta uutisesta.
Eläinlääkäri kehui minun olevan hyvässä kunnossa sekä painon, että lihasten puolesta ja kiinnitti Äipän huomion siihen, että murtuneen lonkan kaksipäinen reisilihas oli hiukan suurempi, kuin terveen jalan ja veikkasi sen johtuvan juurikin siitä, että kehoni on "korvannut" murtunutta luuta kasvattamalla suuremman lihaksen, jotta jalka toimisi.

Olen siis saanut terveen paperit. Tätä voisi juhlia :)

Ei kommentteja :