sunnuntai 30. syyskuuta 2007

Minun ystäväni...


Miska on sellainen. Hän on hyvä-ystävä-koira. Hänen kanssaan voi painia, hänen viereensä voi käpertyä nukkumaan. Hän jahtaa kissaa kanssani. Hän näyttää lenkillä minulle uusia juttuja ja kertoo, miten pitää uusiin tuoksuihin ja uusiin tuttuihin suhtautua.

Hän on äipän lisäksi turvani, mutta häntä on helpompi ymmärtää. Äipällä ei ole korvia, ei häntää, joten vaikeampi on sitä tulkita. Miskan kanssa on mukava olla.

Ei kommentteja :